8. Kulttuurishokki

Lyhyellä ulkomaan matkalla uusi maa on kiehtova ja luo uteliaisuutta ja aiheuttaa harvoin henkistä pahoinvointia. Monen kuukauden opiskelijavaihdossa olo on aivan toisenlainen tilanne. Ensimmäiset viikot uudessa maassa ovat vähän niin kuin lyhyellä turistimatkalla olo, kaikki uusi on mielenkiintoista ja pienet ongelmat eivät haittaa. Tätä jaksoa sanotaan ”kuherruskuukaudeksi” ja sen pituus vaihtelee yksilöittäin. Tämän kestoon vaikuttavat ulkomailla oleskelun pituus ja se miten paljon toisen maan kulttuuri eroaa omasta. Jos toisen maan kulttuuri on hyvin samanlainen kuin oman maan kulttuuri, niin poikkeavaisuuksia on vaikeampi huomioida ja tämän takia kuherruskuukausi voi jatkua pitkäänkin. Jakso kestää kahdesta viikosta jopa puoleen vuoteen.  

Kulttuurishokin huomaa yleensä sitä, että pienimmätkin asiat vieraassa kulttuurissa alkavat ärsyttää. Ne asiat, jotka vaikuttivat aluksi kiehtovilta, muuttuvat vastenmielisiksi ja järjettömiksi. Aloitat vertaamaan eri asioita oman kulttuurisi piirteisiin ja kaikki mikä poikkeaa sitä, ärsyttää. Kulttuurishokin saadessa haluat vain vetäytyä omiin oloihisi ja välttää kontaktia vieraan maan kulttuurin ja ihmisten kanssa. Oireita ovat muun muassa väsymys, unettomuus, vihan tunne ja yksinäisyys. Oireet vaihtelevat yksilöittäin ja oireet voivat kestää monta kuukautta tai siitä ei pääse eroon lainkaan. 

Pikkuhiljaa pahin vaihe menee ohi ja alat ymmärtää, että et pysty mitenkään omalla toiminnalla muuttamaan tilannetta. Pahimman vaiheen jälkeen alat hyväksyä vieraan kulttuurin tapoja ja olosuhteita. Ymmärrät myös niiden taustoja ja alat toimia niiden mukaisesti. Paras tapa päästä kulttuurishokista eroon, on löytää uusia kiinnostavia asioita vieraasta kulttuurista tai esimerkiksi aloittaa uusi harrastus. Täydelliseen vieraan kulttuurin sopeutumiseen voi mennä vuosia, mutta se ei ole mahdotonta. Lopussa vieras kulttuuri tuntuu omalta ja toimit siinä yhtä hyvin kuin omassakin.  

Jotkut vieraassa kulttuurissa toimivat taas eivät huomaa lainkaan kulttuurishokkia. Tämä voi johtua siitä, että vietät aikasi ihmisten kanssa, jotka edustavat samankaltaista kulttuuria kuin omasi ja tutustuminen vieraaseen kulttuuriin jää vähälle. Elinolosuhteetkin voivat vastata oman kulttuurisi elinolosuhteita ja ongelmatilanteet jäävät vähäisiksi. Jos vieraassa maassa asuessa toimii ”turistina” eli esimerkiksi tutustuu lähialueen nähtävyyksiin pinnallisesti, jää vieraan kulttuurin kokeminen kokonaan pois. 

 

Kulttuurishokki voi myös iskeä, kun palataan takaisin kotimaahan. Tätä kutsutaan paluushokiksi. Kun vietetään pitkä aika ulkomailla, niin voi olla vaikea sopeutua takaisin oman maan kulttuuriin. Paluushokki voi iskeä pahemmin kuin alkuperäinen kulttuurishokki. Kotimaassa on voinut tapahtua paljon muutoksia ja ne vaativat sopeutumista. Kun on tutustunut toisen maan kulttuuriin, niin ulkomailta palatessa näkee oman maan kulttuurin myös erilaisin silmin. Kun näkee oman kulttuurinsa uusin silmin, niin huomaa paremmin, että mitkä asiat ovat hyvin ja mitkä huonosti. Kun on kerran tutustunut toiseen maan kulttuuriin, niin itsellä on avarampi kuva maailmasta ja helpompi tutustua uusiin kulttuureihin. Itselläni ei tullut kulttuurishokkia Yhdysvaltojen mentäessä, mutta sain paluushokin tultuani takaisin Suomeen. Paluushokkiini vaikutti useita asioita; 1. Olin tottunut olemaan vaihtokavereideni kanssa olemaan 24/7 tekemisissä ja yhtäkkiä heitä ei enää ollutkaan, 2. Palasin Suomeen joulukuussa eli pimeimpään ja kylmimpään aikaan vuodesta ja olin tottunut Alabaman lämpöön ja valoisuuteen, 3. Alabamassa kaikki olivat ystävällisiä, hymyilivät ja ihan tuntemattomat ihmiset kyselivät miten voin, mutta Suomessa kaikki elävät omassa kuplassaan ja eivät missään nimessä puhu tai hymyile tuntemattomille ihmisille. Tietenkin oli ihana palata omaan kotimaahansa, mutta olin tottunut elämääni Yhdysvalloissa ja minun oli erittäin vaikea tottua taas Suomessa elämiseen. Teemahaastatteluissa opinnäytetyötäni varten monet haastateltavat sanoivat myös saaneensa paluushokin Suomeen tultaessa, mutta ei kuitenkaan saanut kulttuurishokkia Yhdysvaltoihin mentäessä.  

Kulttuurishokkia ei kannata pelätä, sillä se on osa luonnollista uuteen kulttuuriin sopeutumista. Kulttuurishokkia voi ehkäistä valmistautumisella ja opettelemalla vastaanottavaa kulttuuria eri teoksista, joista saa perustietoa uuden maan kulttuurista. Toinen tapa ehkäistä kulttuurishokkia on puhumalla jonkun kanssa, joka on jo kokenut saman ja osaa kertoa paremmin toisen maan kulttuurista. Kolmas tapa on tapaamalla vastaanottavan kulttuurin edustajia ja antamalla heidän kertoa oman maansa kulttuurista. 

 

Lähteet: 

Frisk ja Tulkki,  Kulttuuriavain. 2005

7. Kulttuurierot

Monet ajattelevat, että Suomen ja Yhdysvaltojen kulttuurit ovat hyvin samanlaisia esimerkiksi verrattuna Aasian maihin, mutta tämä ei ole kuitenkaan totta. Päälle päin samanlaisuus näkyy kyllä, mutta kun mennään pintaa syvemmälle, niin kulttuurierot alkavat näkyä. Kaiken tämän lisäksi Yhdysvallat on niin iso maa, että maan sisälläkin on huomattavia kulttuurieroja. Yhdysvalloista sanotaan, että siellä on 6-14 eri kulttuurialuetta, joita erottavat muun muassa maisemat, puhetyyli, pukeutuminen, käytöstavat ja arvomaailma. Yhdysvalloissa asuu myös paljon ihmisiä eri etnisistä ryhmistä, jotka tuovat taas lisää kulttuurieroja.   

 

Kommunikointi 

Kommunikointi on hyvin erilaista suomalaisten ja yhdysvaltalaisten kesken, ja se on yksi suurimmista eroista. USA:ssa muutosta kommunikointiin tekee myös eri etniset ryhmät ja kulttuurialueet. Suomalaiset ovat usein hiljaisia ja usalaiset taas puhuvat koko ajan. Suomalaisen pitää muistaa puhuessaan usalaiselle, että on parempi puhua turhista asioista, kuin olla hiljaa. Kun taas suomalaiselle turhista asioista puhumista pidetään epäaitona. Usalaiset eivät ole tottuneet suomalaisten hiljaisuuteen ja he voivat pitää suomalaisia outoina ja epäilyttävinä. Tämä voi olla hyvin ahdistavaa suomalaiselle ja siihen vaaditaan totuttelua. Usalaiset tykkäävät myös käyttää small talkia ihan tuntemattomien ihmisten kanssa, mutta jos Suomessa tekisi niin, niin luultaisiin, että on karannut jostain laitoksesta. Aivan tuntemattomat ihmiset hymyilevät sinulle kampuksella ja kyselevät miten voit, mutta se on osa usalaisten hyvyyttä. Itse olin ottamassa koulun ruokalassa salaattia ja tyttö jota en ollut koskaan nähnyt alkoi kysellä, miten voin ja miten päivä on mennyt, ihan niin kuin oltaisiin tunnettu aina.  On tärkeää tietää mitkä asiat ovat turvallisia puheenaiheita USA:ssa ja mitkä taas eivät. Turvallisia puheenaiheita ovat ajankohtaiset uutiset, urheilu, viihde ja harrastukset. Puheenaiheita joita kannattaa vältellä ovat muun muassa politiikka, abortti ja omat mielipiteet uskonnoista. Puheenaiheita joita kannattaa vältellä on hyvä pitää mielessä, tai muuten voi joutua ahdistaviin tilanteisiin tai loukata jotakin. Niin suomalaisilla kuin usalaisilla on hyvin vahvoja mielipiteitä joistakin asioista ja ne voivat olla toisen mielestä väärin, mutta pitää vain osata ymmärtää toisen mielipidettä, vaikka se sinun mielestä olisikin väärin. Yksi asia mitä itselläni tuli vastaan oli, että “oh my god”- sanominen oli loukkaavaa joilleinkin, mutta “oh my gosh” ei ollut loukkaava. Tähän perustuu kristinuskossa sanottu “ei saa sanoa herran nimeä turhaan”. Suomalaiset ovat hyvin sarkastista kansaa, mutta englannin kielellä se ei toimikkaan niin hyvin, koska kaikki muut kuin suomalaiset ottavat sarkasmin tosissaan.  

 

 Käyttäytyminen  

USA:ssa on erittäin tärkeää olla suvaitsevainen rotujen, uskontojen ja poliittisien vakaumusten suhteen. Suomessa ei puhuta roduista, mutta USA:ssa se kuuluu joka päiväiseen elämään. Suomen kielessä ei ole edes suomennosta sanalle ”race”, muuta kuin rotu ja sekin tarkoittaa enemmän kissan tai koiran rotua. Tämä oli itselleni iso shokki, sillä en edes tiennyt mihin rotuun itse kuuluin. Rodut jaetaan USA:ssa seuraavasti; valkoiset (White/Caucasian), tummaihoiset (Black/African American), latinot (Hispanic), aasialaiset (Asian), intiaanit ja eskimot ”alkuperäis-asukkaat” (American Indian and Alaska Native) havaijilaiset ja Tyynenmeren alkuasukkaat (Native Hawaiian and Other Pacific Islander) ja monirotuiset (Mixed/Multiracial). Tumma-ihoisien osuus Yhdysvalloissa koostuu lähinnä 1800-luvun orjakaupasta, jolloin myös eurooppalaisten maahanmuutto oli vilkasta. USA:n väestöstä on noin 65% on valkoihoisia, 13% tummaihoisia, 15% latinoja ja noin 1% intiaaneja ja eskimoja. Latinoiden määrä USA:ssa nousee koko ajan. 

 

Juhlapyhät

Yhdysvalloilla on kolme juhlapyhää, jotka ovat myös yleisiä ympäri maailmaa ja nämä juhlapyhät ovat joulu, pääsiäinen ja uusi vuosi. Esimerkiksi joulun vietossa on erilaisuuksia Suomen ja USA:n välillä. Suomessa joululahjat avataan jouluaattona 24. joulukuuta, mutta USA:ssa lahjat avataan joulupäivänä eli 25. joulukuuta. USA:lla on myös kahdeksan muuta joulu-pyhää, joita pääsääntöisesti vietetään vain USA:ssa. Nämä juhlapyhät ovat;  

– Thanksgiving Day eli kiitospäivä, jota vietetään neljäntenä torstaina marraskuussa. Kiitospäivä on suuri perhejuhla, jossa juhlitaan ensimmäistä yhteistä ateriaa uudisasukkaiden ja alkuperäiskansojen välillä. Kiitospäivänä yleensä syödään kalkkunaa ja muita herkkuja, katsotaan paraatia ja amerikkalaista jalkapalloa. Kiitospäivän jälkeen alkaa ”Black Friday” alennukset isoimmissa liikkeissä ja monet käyvät ostamassa joululahjansa silloin. Pääsin itse kokemaan Black Friday villityksen ja olihan se hienoa nähdä, kun ihmiset tappelevat kylpypyyhkeistä ja sukista.  

– The Fourth of July eli USA:n itsenäisyyspäivä, jota nimensä mukaan vietetään 4. heinäkuuta. Juhlapäivänä juhlitaan vuonna 1776 tapahtunutta USA:n itsenäisyyttä Iso-Britanniasta.  

– Martin Luther King Jr. Day, jota vietetään kolmantena maanantaina tammikuussa. Päivää vietetään Martin Luther King Jr. Syntymäpäivä ja jona kunnioitetaan hänen väkivallatonta aktivismia USA:n kansa-laisoikeusliikkeessä.  

– President’s Day, jota vietetään kolmantena maanantaina helmikuussa. Juhlapyhänä kunnioitetaan USA:n ensimmäistä presidenttiä George Washingtonia.  

– Memorial Day, jota vietetään neljäntenä maanantaina toukokuussa. Juhlapäivänä muistellaan sotilaita, jotka kuolivat palvellessaan USA:ta puolustusvoimissa.  

– Labor Day, jota vietetään ensimmäisenä maanantaina syyskuussa. Juhlapyhänä kunnioitetaan USA:n työntekijöitä eli niin kuin Suomen vappu.  

– Columbus Day, jota vietetään toisena maanantaina lokakuuta. Jolloin juhlitaan Christopher Columbuksen saapumista USA:han.  

– Veterans Day, jota vietetään 11. marraskuuta. Juhlapäivänä kunnioitetaan USA:n puolustusvoimien veteraaneja.  

Muita juhlapäiviä USA:ssa ovat ystävänpäivä 14. helmikuuta ja halloween 31. lokakuuta. Ystävänpäivänä usalaiset antavat lahjoja rakkailleen ja halloweenina lapset kiertelevät naamiaisasuissa ovelta ovelle keräten karkkia. Varsinkin joulu, pääsiäinen, ystävänpäivä, halloween ja USA:n itsenäisyyspäivä ovat isoja juhlapäiviä ja kauppiaat saavat paljon rahaa. Ruokakaupoissa on monta riviä juhlapäiviin viittaavia tuotteita ja lahjoja. Itse olin opiskelijavaihdossa syksy lukukaudella, joten pääsin kokemaan halloweenin, kiitospäivän ja ennen joulua olevan hulluuden ja juhlapäivät ovat ihan eri luokkaa kuin Suomessa. Koristelut pitää olla juhlapyhien mukaiset ja talojen sisustuksia muutetaan teeman mukaiseksi. Esimerkiksi pihojen jouluvaloihin käytetään ”kaikki tai ei mitään” asennetta ja pihat hohtavat erilaisista jouluvaloista, patsaista, puhallettavista figuureista, jne. Kaikista parasta juhlapyhissä on kuitenkin vapaapäivä koulusta.  

 

Pukeutuminen 

Pukeutuminen Yhdysvaltojen yliopistoissa ei voisi olla enää rennompaa. Suurin osa opiskelijoista käyttää isoja t-paitoja, shortseja ja sandaaleita. Yöpuvussa kulkevat opiskelijat eivät myöskään ole mikään outo näky kampuksella. Opiskelijat käyttävät todella paljon oman yliopistonsa logoilla varustettuja vaatteita.  

 

Uskonto 

Yhdysvallat on erittäin uskonnollinen maa, mutta uskonnot vaihtelevat maan eri osissa. Yhdysvalloissa on yli 1600 eri uskontokuntaa ja lahkoa. Suurimpana osana ovat kristityt uskontokunnat, joihin kuuluu 70% USA:n väestöstä. Kristityillä uskontokunnilla on eri alaryhmiä, joista suurimmat ovat katoliset baptistit, luterilaiset ja metodistit.  Muita uskontokuntia ovat islamilaiset, mormonit ja juutalaiset. Muita uskontoja ovat erilaiset afrikkalaiset ja aasialaiset uskonnot, sekä luonnonuskonnot. Yhdysvalloissa ei ole valtiokirkkoja, vaan kirkot ovat itsenäisiä ja kirkolliset toimitukset ovat maksullisia. USA:ssa kirkot eivät kerää veroja, kuten Suomessa, joten kolehti ja muut lahjoitukset ovat erittäin tärkeitä. Yhdysvaltojen etelävaltioista puhutaan nimellä ”bible belt” eli raamattuvyöhyke, koska näissä valtioissa uskonnollinen vakaumus on erittäin korkeassa asemassa. Seuraavat kymmenen valtioita tunnetusti kuuluvat raamattuvyöhykkeeseen; Missisippi, Utah, Alabama, Louisiana, Arkansas, South Carolina, Tennessee, North Carolina, Georgia ja Oklahoma. Utah on ainut valtio, joka ei sijaitse USA:n eteläpuolella, mutta kuuluu silti raamattuvyöhykkeeseen.  

Ollessani opiskelijavaihdossa University of North Alabamassa, huomasin olevani raamattuvyöhykkeellä. Joka sunnuntai melkein kaikki lähtivät kirkkoon hienot vaatteet päällä ja joskus kirkossa käytiin myös viikolla. Jos kirkkoon ei päästy, niin kuunneltiin kuitenkin kirkkomusiikkia ja rukoiltiin. Monet suomalaiset nuoret ajattelevat kirkossa käymisen olevan noloa, mutta USA:ssa se on sosiaalinen tapahtuma, jossa tavataan kavereita ja muita tuttuja. Opiskelijavaihdossani pääsin myös kokemaan ”valkoisien” ja ”mustien” kirkon, molemmat kirkot ovat hyvin erilaisia Suomen kirkkoon verrattuna. ”Valkoisien” kirkossa jumalanpalvelus on vähän niin kuin konsertti livebändin kanssa ja huomattavasti rennompi kuin Suomessa. ”Mustien” kirkon jumalanpalveluksessa tanssitaan, lauletaan ja huudetaan, mikä on ihan päinvastainen Suomen jumalanpalvelukseen, jossa istutaan hiljaa. Oli hieno kokemus päästä katsomaan, miten kirkkomenot eroavat eri maissa ja eri et-nisissä ryhmissä. Osa usalaisista kavereistani kävi kirkossa ja osa taas ei, mutta ketään ei syrjitty sen takia koska he eivät käyneet kirkossa. Kirkossa käyminen on jokaisen ihmisen oma asia ja kaikilla on oikeus mennä kirkkoon tai olla menemättä.  

 

Ruokakulttuuri 

Jokaisella suomalaisella on mielikuva usalaisesta ruuasta. Usalaisesta ruuasta ajatellaan, että se on epäterveellistä ja yleensä tämä on totta. Usalainen aamupala koostuu yleensä jostain sokeripitoisesta kuten donitsista tai pannukakuista tai suolaisesta, kuten pekonista, makkarasta, munakkaasta ja vaaleasta muffinssileivästä ”biscuit”. Kouluruokaa tarjoillaan yliopistoilla eri ravintoloissa ja kahviloissa. On esimerkiksi kiinalaisia, meksikolaisia ja pika-ruokaravintoloita. Kafeterioista saa myös kouluruokaa, joka muistuttaa parhaiten suomalaista kouluruokaa. Kafeterioissa saa niin sanottua ”kotiruokaa”, mutta myös pizzaa, hampurilaisia ja salaattia. Ruokajuomana juodaan eri virvoitusjuomia, mehua tai vettä, maitoa ei käytetä ruokajuomana, ellei se ole esim. suklaamaitoa. Yhdysvalloista löytyy kaiken maailman ravintolaketjuja ja ravintoloita, joiden ruoat tulevat ympäri maailmaa. Itse halusin käydä mahdollisimman monessa tunnetussa ravintolassa, mutta ravintoloja on niin paljon, ettei niihin millään kaikkiin kerennyt.  Suosittuja ravintolaketjuja ovat muun muassa: Buffalo Wild Wings, Taco Bell, KFC, Olive Garden, Applebee’s, The Cheesecake Factory, Panda Express, Moe’s, jne. VINKKI: kannattaa käydä syömässä Five Guys- nimisessä burgeriravintolassa, koska siellä on maailmaan parhaat burgerit!! (ainakin omasta mielestä).   Ruokien ja juomien koot ravintoloissa on huomattavasti suurempia kuin Suomessa. Esimerkiksi suurin juoma koko Suomen pikaravintolassa on pienin Yhdysvalloissa. Jos ruoka-annoksia on eri kokoisia, kannattaa ottaa pienin mahdollinen, sillä se yleensä vastaa normaalia ruoka-annosta Suomessa. Pikkuravintoloissa on käytössä ilmainen “Refill”-käytäntö, eli voit juoda niin paljon kuin haluat. Ravintoloissa taas, jos tarjoilija näkee, että juomalasisi on puoleksi tyhjä, he täyttävät sen uudelleen ilmaiseksi, vaikka et haluaisikaan.

Juomarahan eli tipin maksu on yleistä USA:ssa. Tipin maksaminen ei kohdistu yliopistoilla oleviin ravintoloihin, vaan kampuksen ulkopuolella oleviin ravintoloihin. Kampuksen ulkopuolella olevissa ravintoiloissa ja takseissa tippi on yleensä 15-20% loppusummasta. Tipin maksamisen jättö on epäkunnioittavaa, sillä monien palkat koostuvat tipeistä.  

Ruokakaupat Yhdysvalloissa ovat jättimäisiä Suomen ruokakauppoihin verrattuna. Suosituimpia ruokakauppoja USA:ssa ovat Walmart ja Target. Molemmat ovat hyvin samantyylisiä ruokakauppoja, mutta Target on kalliimpi. Yksi asia mitä itselleni tuli shokkina ensimmäisellä kauppareissulla oli, että verot lisätään tuotteisiin vasta kassalla!! Tämä asia kannattaa ottaa huomioon, sillä hinta minkä näet kaupan hyllyllä, ei ole lopullinen hinta. Veroprosentti vaihtelevat osavaltioittain 0%-7,25%.

Kierrätys

Valitettavasti USA:ssa kierrätys on erittäin vähäistä ja eikä sen eteen tehdä oikein mitään. Tämä oli itselleni suuri shokki, koska olen itse tottunut kierrättämään ja yrittää edes jotenkin pelastaa maapalloa. Kaikki roskat laitetaan vaan samaan roskiin. Yksi pahimmista asioista on, kun käy esimerkiksi Walmartissa kaupassa, niin siellä pakataan tavarat saman kokoisiin muovipusseihin, joita me käytämme Suomessa hedelmiin ja kasviksiin ja sitten myyjä pakkaa tyyliin kaksi tavaraa per muovipussi. Muovipussit mitä ruokakaupoista saa ovat liian pieniä käytettäväksi roskapusseiksi, joten roskapussitkin pitää ostaa kaupasta.

Valuutta

Yhdysvalloissa on käytössä Yhdysvaltain dollari (USD, $). Yksi dollari on 0,85€, mutta siihen lisätään vielä vero (ruokakaupoissa, ravintoloissa, jne.) niin $1 vastaa suunnilleen 1€. Tämä helpottaa huomattavasti, kun ei tarvitse hirveästi miettiä, paljonko rahaa menee. USA:ssa on käytössä myös kolikoita eli sentit (alla lista nimistä), joissa ei ole kerrottu numeroita ollenkaan. Tämä on erittäin kiva, kun ei tiedä yhtään, minkä arvoinen mikäkin kolikko on. Jos maksoin kolikoilla, niin annoin kaikki kolikkoni työntekijälle ja hän laski kolikot puolestani.

Seteleinä dollareita löytyy; $1, $2, $5, $10, $20, $50 ja $100

Kolikkoja löytyy;

  • ”penny” = 1 cent
  • ”nickel” = 5 cent
  • ”dime” = 10 cent
  • ”quarter” = 25 cent

Päivänmäärät ja kellonajat

USA:ssa päivänmäärät merkitään: kuukausi/päivä/vuosi ja tämän kanssa pitää olla tarkkana, ettei sekoita kuukausia ja päiviä!! Myös kellonaikojen ilmaiseminen on hieman erilaista USA:ssa. Jos puhutaan aamusta (eli klo 00:00 – 11:59 välisestä ajasta) niin käytetään AM- lyhennettä kellonajan perässä. Jos puhutaan iltapäivästä (eli klo 12:00-23:59) niin käytetään PM-lyhennettä kellonajan perässä. Kun puhutaan iltapäivän kellonajasta, niin USA:ssa ei käytetä kellonajoissa numeroita 13-24, vaan samoja numeroita kuin aamulla. Esimerkiksi klo 15:00 on 3PM ja klo 24:00 on 12AM. Meille tämä ei ole ongelma, mutta jos menet sanomaan yhdysvaltalaiselle, että ”I will see you at 18:00 ”, niin hän ei välttämättä ymmärrä mitä tarkoitat.

Lämpötila & mittayksiköt

Yhdysvalloissa mittayksiköt ovat erilaisia, kuin Euroopassa. USA:n mittayksiköt ovat erittäin hämmentäviä ja omasta mielestä niissä ei ole mitään järkeä. Kun yrität puhua usalaisten kavereiden kanssa, kuinka kylmä Suomessa on talvella, niin lämpötilan sanominen fahrenheitin ei olekaan niin helppoa. Mittayksikköjä voi tietenkin muuttaa itse päässä, mutta ei kellään ole aikaa siihen, joten kannattaa vaikka ladata puhelimeen mittayksikköjen muuntaja sovellus.

USA:ssa ei ole käytössä Celsius-asteet vaan Fahrenheit (°F). Fahrenheitilla referanssipisteet ovat veden jäätymispiste ( 32 °F) ja ihmisen ruumiinlämpö ( 96 °F).

  • 1 °C = 33,8°F
  • -20° = -4°F
  • 20 °C = 68°F

Esimerkki miten muuttaa Fahrenheit-lämpötilan Celsius-asteikkoon = Muunnetaan 55 °C Fahrenheit-lämpötilaksi: 55 · 1,8 + 32 °F = 131 °F

 

Pituuden mittayksikköjä USA:ssa ovat tuuma, jalka, jaardi ja maili.

  • 1 tuumaa (inch) = 2,54cm
  • 1 jalka (foot) = 30,5cm
  • 1 jaardi (yard) = 91,44cm
  • 1 maili (mile) = 1,6km

Massan mittayksiköt USA:ssa ovat unssi, pauna ja tonni.

  • 1 unssi (ounce) = 28,3g
  • 1 pauna (pound) = 454g
  • 1 tonni (ton) = 907,2kg

Nesteen perusyksikkö USA:ssa on gallona, muita pienempiä mittayksikköjä ovat englanninkielisiltä nimiltään fluid ounce, cup, pint, ja quart. Esimerkiksi bensa myydään gallonina ja 1 gallona bensaa on samanhintainen kuin 1l bensaa Suomessa.

  • 1 fluid ounce = 29,6ml
  • 1 cup = 2,7dl
  • 1 pint = 4,73dl
  • 1 quart = 9,46dl
  • 1 gallona = 3,79l

 

Lähteet: 

Yhdysvallat-opas , Suomi Seura r.y. & Suomi-Amerikka Yhdistysten liitto r.y. 2002

Tamminen,  Kulttuurisukellus – kohteena Yhdysvallat, 2000

https://www.census.gov/en.html

http://www.turpopankki.fi/fi/index.php

https://www.internationalstudentguidetotheusa.com/

http://www.pewresearch.org/

https://www.thoughtco.com/the-bible-belt-1434529